Säännöllinen huolto on toimivan trumpetin tae
14.03.2022
Kevät innostaa usein siivoamaan, remontoimaan ja puuhastelemaan, mutta useimmilla meistä trumpetin pesu ja huolto tuppaa unohtumaan tai siirtymään aina ensi viikkoon. Haastattelin puhallinsoitinkorjaamo RoHi Oy:n Timo Hiipakkaa asiaan liittyen.
1. Miten trumpettia tulisi huoltaa kotona?
Omaehtoiset pesut ovat kaikkein tärkein juttu trumpetin huollossa. Trumpetti on soittimena sellainen, että se on kokonaan aika helposti itse pestävissä. Se on helppo purkaa osiin ja osat ovat verrattain helppo pestä. Vaijeriharjoilla päästään vielä putkistoihin sisään aika hyvinkin. Mitä useammin pesun malttaa tehdä niin sitä parempi, sillä materiaalit, joista soittimet on tehty reagoivat meidän kaikkeen ulosantiin aika voimakkaasti ja myös ilman epäpuhtaudet kertyvät soittimiin. Soitinta ei voi liikaa pestä, pesemällä ei soitinta rikki saa vaan pesemättömyys on paljon pahempi.
2. Mikä on kotihuollossa pesemättömyyden lisäksi suurin virhe?
Jos ei ole varovainen pesutapahtuman kanssa, soittimeen saa helposti vaurioita aikaiseksi. Suuria vaaranpaikkoja trumpetin pesussa ei kuitenkaan ole oikeastaan kuin venttiileissä, joiden kanssa on oltava äärimmäisen tarkka. Tietysti lakattujen soittimien kanssa lämpötilat ovat isossa roolissa, eli ei saa käyttää liian kuumaa vettä, jotta lakat eivät kärsi. Hopeoidut, kullatut ja pinnoittamattomat soittimet kestävät huomattavan paljon lämpöisempää vettä. Pesuaineiden kanssa pitää olla tarkkana, ettei käytä liian voimakkaita pesuaineita. Käsitiskiaineet ovat hyviä pesussa, mutta jälleen lakattujen soittimien kanssa täytyy olla varovainen ja maltillinen, sillä lakkaus on helppo pilata liiallisella pesuaineen käytöllä. Lakattujen soittimien ulkopintaa ei edes kannata pestä raa’alla käsitiskiaineliuoksella, sillä siinä on riski, että lakat lähtevät pois. Kiillotettu metallipinta, joka on lakattu, on erittäin herkkä kaikelle, sillä lakkaus on aika huonosti kiinni soittimen pinnassa ja se aiheuttaa ongelmia.
3. Entäpä sitten öljyjen ja rasvojen käyttö soittimissa? Muistan itse lapsuudesta ohjeen vaseliinin käytöstä putkissa, mutta sitähän ei kai suositella enää?
Peruskuvio on ollut, että viritysputkissa on käytetty vaseliinia, mutta kun vaseliini on vesiliukoinen rasva se myös, lähtee melko nopeasti putkistoista pois. Vesiliukoinen rasva voi aiheuttaa myös ongelmia soittimen toiminnassa, esimerkiksi jos saksalaisessa trumpetissa vesiliukoinen paksumpi rasva päätyykin venttiileihin. Nykyisin suositellaan synteettisiä rasvoja soittimiin, mineraaliöljyjä tai muita ei suositella lainkaan. Synteettisissä rasvoissa on se hyvä puoli, että voiteleva aine on kaikissa sama ja sen viskositeettia muuttamalla saadaan joko viritysputkiin sopivaa rasvaa tai venttiileihin sopivaa öljyä, jolloin rasvan ja öljyn sekoittuminen ei niin haittaa. Me suosimme Ultra Pure- ja JM-merkkisiä tuotteita ja niitä suosittelemme asiakkaillemmekin vuosikymmenien kokemuksella.
4. Minkä takia kannattaa käyttää soitin ammattilaisen tekemässä perusteellisemmassa huollossa?
Lähes kaikkia soittimia pestään liian harvoin ja sen takia ammattilaisella teetetty perushuolto on ensiarvoisen tärkeää, sillä meillä on kokemus ja tietotaito käyttää kovempia pesuaineita esimerkiksi putkien puhdistuksessa ja tiettyjä semmoisia menetelmiä, joita ei voi kotikäyttöön missään nimessä suositella ja joilla saadaan sitten niitä hapettumia ja pinttymiä aika reippaasti paremmin pois. Vaikka omaehtoista pesua tekisi melko usein omalle soittimelle niin joka tapauksessa soittimen sisään päätyy epätoivottuja aineita/epäpuhtauksia ja sinne syntyy hapettumia ja kalkkeutumia. Hapettumien ja kalkkeutumien syntyä ei voi mitenkään omilla peruspesuaineilla edes estää ja siinä kohtaa meidän tietämyksemme millaisilla aineilla mitäkin voidaan tehdä auttaa puhdistamaan putkistot oikeasti. Samalla perushuollossa tietysti tarkastetaan venttiilihuovat, jotka painuvat ja vaikuttavat venttiilien kohdistukseen. Venttiilihuovat on toki mahdollista vaihtaa itsekin, mutta täytyy tietää minkä paksuisia materiaaleja siellä käyttää. Vesiventtiileissä jouset ja korkit tarkastetaan ja uusitaan ja tarkastetaan putkien linjaukset. Tällaiset asiat ovat soittimen optimaalisen toiminnan kannalta tärkeitä. Kun tuollainen messinkiputki hapettuu ja siihen pääsee epäpuhtauksia pintaan niin esimerkiksi 1- ja 3-triggerputket eivät välttämättä toimi kunnolla näiden epäpuhtauksien takia. Hyvän ja oikeanlaisen toiminnan tarkastaminen on perushuollossa tärkeää ja siinä kannattaa kääntyä ammattilaisen puoleen. Vaikka trumpetti on helppo soitin itse huoltaa, niin kyllä sen ammattilaisen huoltaman soittimen tunnistaa ja ero entiseen on selkeä ja soitin toimii niin kuin sen on suunniteltu toimivan. Hyvän toimintakunnon säilyttämiseksi soitinta kannattaa siis huoltaa niin itse kuin ammattilaisella.
5. Mikä on yleisin korjattava ”vaiva” trumpetissa?
Sitä on hankala eritellä, tietysti vaurioita tapahtuu aika paljon, mutta jos ajatellaan vain toiminnallisia vaivoja, esimerkiksi että soitinta ei ole huollettu, niin tämä näkyy soittimissa juuttuneina putkina ja venttiileiden huonona toimintana. Vauriotapauksia on lukuisia erilaisia, mutta tietysti putoamisvauriot ovat ehkä yleisimpiä. Putoamisen aiheuttamat vauriot saattavat olla moninaisia, mutta kello-osa saa usein reilusti siipeensä ja soittimen rakenteesta riippuen tästä voi aiheutua monia liitännäisvaurioita. Mutta yleisin ongelma perushuoltoon tulevissa trumpeteissa on tietynlainen soittimen epämääräinen ja tahmea toiminta. Esimerkiksi venttiileiden kanssa voi olla ongelmana, että öljyämisestä huolimatta venttiilit eivät tunnu toimivan, jolloin tietysti öljyä lisätään yhä useammin. Öljy aina hieman kuivahtaa venttiilin pintaan ja tällöin kaikki synteettisen öljyn sisältämät aineet lisäävät epäpuhtauden määrää. Sitä on vaikea poistaa itse ja siitä sitten aiheutuu kierre yhä lisääntyvästä öljyn käytöstä. Tällainen ongelma vaatii tilanteen nollauksen, eli perusteellisen puhdistuksen, jolloin kaikki vanhat öljyjäämät ja hapettumat saadaan venttiileistä pois ja silloin öljytkin kestävät venttiileissä huomattavasti kauemmin. Venttiileissä on tietynlainen hoonausjälki, eli niissä pitää olla hienojakoisia naarmuja, että öljyt toimivat oikein ja jos nämä
rmut menevät tukkoon niin öljy ei voitele venttiiliä oikein.
6. Jos soitin putoaa, kolhiintuu tai vääntyy niin kannattaako soittimen korjaus ja tarkistaminen jättää ammattilaiselle, eikä alkaa itse oikoa tai vääntää soitinta entiseen muotoon?
Korjauslopputuloksen kannalta on ensiarvoisen tärkeää jättää soittimen korjaus ammattilaiselle. Esimerkiksi kelloon kohdistuvissa korjauksissa on hyvin tyypillistä, että jos kellon rimmi on hieman taittunut niin ensihädässä sitä taivutetaan takaisinpäin, jolloin asialle saadaan ikään kuintehtyä itse jotain. Tämä kuitenkin pahimmassa tapauksessa hankaloittaa meidän työtämme vaurion korjaamisessa ja aiheuttaa lisävaurioita, joita ilman kello olisi voitu korjata ilman näkyviä jälkiä. Vaikka trumpetti on suht yksinkertainen rakenteeltaan ja vankka pääpiirteissään, (tietysti merkkien ja mallien välillä on eroja), niin aina kun tulee iskuvaurio, niin näkyvien vaurioiden lisäksi melkein poikkeuksetta runko-osissa on semmoisia vaurioita, joita maallikko ei omalla silmällä näe. On tärkeää penkoa soittimesta kaikki pienetkin vauriot, sillä korjaamalla vain näkyvät vauriot ja sivuuttamalla näkymättömät vauriot, soittimesta ei tule enää samanlaista kuin ennen vaurion syntyä eikä näkyviäkään vaurioita pystytä välttämättä korjaamaan kunnolla. Venttiileissä on usein tällaisia näkymättömiä vaurioita, joita ei näe silmillä, vaan ne täytyy diagnosoida erityyppisin menetelmin. Nykyään ihmisillä on myös huomattavan paljon enemmän vakuutuksia kuin aikaisemmin ja melkein kaikkien yhtiöiden kotivakuutukset kattavat myös ammattisoitinvaurioita, ja meiltä saa aina suoraan vakuutusyhtiölle kelpaavat korjausarviot, joiden mukaan vakuutusyhtiö tekee korvauspäätöksiä. Vaurioita kannattaa aina näyttää ammattilaiselle tai vähintään laittaa kuvia vaurioista ja konsultoida ammattilaista, jotta soitin voidaan saada kuntoon.
7. Onko mieleen jäänyt joku erityisen hauska/hankala trumpettitapaus tai trumpetin muutostyö?
Toki on joitain hankalia soitinvauriotapauksia, joissa voi olla juuri piileviä vikoja, joista ei päästä edes mittalaitteillakaan kunnolla kärryille, että missä vika on, kunnes tietyn analogian ja kokemuksen kautta päästään selkeään lopputulokseen ja saadaan ratkottua pitkäänkin vaivanneita soitinongelmia. Tällaiset tapaukset tuottavat tietysti tyydytystä huomattavan paljon. Mutta kenties henkilökohtaisella tasolla erityisen mielenkiintoista on muutostöiden tekeminen, sillä silloin ollaan usein tekemisissä soittajan ja soittimen ergonomian kanssa. Muutostyö voi olla ergonomialähtöinen tai soittimeen voidaan rakentaa lisäosia, uusia kelloja tai muuta vastaavaa. Muutostöissä päästään hyvään lopputulokseen toiminnallisuuden kannalta, mutta myös käytettävyyden kannalta ja akustisilta ominaisuuksiltaan, jotka kaikki toimivat käsi kädessä. Mieleen ovat toki jääneet myös soittimet, jotka ovat olleet jo pitkään käytössä, se on vaikka ollut soittajan ensimmäinen soitin, joka on ollut jo vuosikausia kaapinperällä ja jäänyt kakkossoittimeksi vailla huoltoa ja toiminnallisuus on siksi heikentynyt. Sitten kun sellainen soitin vuosien jälkeen elvytetään uuteen kuntoon ja soittimesta saattaakin tulla taas se ykkössoitin, kun kaikki palautetaan torvessa kohdilleen, niin kyllä tykkään siitä fiiliksestä myös, jää pitkäksi aikaa mieleen. Mitä haasteellisempi tapaus niin sitä todennäköisemmin se jää omaan mieleen, mutta myös soittajan mieleen. Kaikissa soittimissa on kuitenkin tietyllä lailla omat erityispiirteensä ja ne jäävät mieleen, harvoin on sellaista projektia, joka vaan hoidettaisiin alta pois ja siihen ei syntyisi minkäänlaista sidettä, kun kuitenkin tehdään käsityötä.
8. Testaat itse kaikki huollettavat trumpetit, niin mistä sitten tiedät, että soittimessa on kaikki kohdallaan?
Siinä on tietysti vuosien mukanaan tuoma kokemus, mutta tietysti ensiksi pitää kaikkien perusasioiden ja mitattavissa olevan olla kohdillaan, mm. venttiilien kohdistukset ovat niin kuin ne on suunniteltu. Sen jälkeen, kun ne asiat ovat kunnossa niin testisoitolla varmistetaan, että soitin toimii niin kuin on tarkoitettu. On paljon sellaisia mitattavia asioita, joista selkeästi tietää mitä siltä soittimelta odottaa, mutta testisoitto erityisesti vaskissa on enemmän toiminnallisuuden tarkastamista. Kuitenkin kun on vuosikymmenten kokemus trumpetin soittamisesta niin totta kai seluo testisoittoon oman erityispiirteensä ja tulee testattua soitinta myös sillä fiiliksellä miltä kyseinen instrumentti yksilönä tuntuu ja laitan sen tietysti merkille, mutta pääpaino on toiminnallisuudessa. Tietysti on erikseen tapaukset, joissa soittimen perusasiat ovat kunnossa, mutta silti soittimeen halutaan jotain muutosta soittajan toiveesta. Silloin tietysti käytän sitä omaa soittokokemusta, että miltä soittimen pitää tuntua, kuinka helppoa sen soittamisen pitäisi olla ja sen kokemuksen, kun yhdistää siihen tekniseen tietoon, joka soittimista on niin, löydetään yleensä ratkaisut. Oma soittajakokemus korostuu ehkä pienissä detaljeissa, jos haetaan vaikka jotain soinnillista muutosta tai halutaan saada soitin reagoimaan paremmin soittajan haluamalla tavalla.
9. Mikä on soitinkorjaajan pahin painajainen?
Totta kai voi sanoa painajaiseksi semmoista huomattavan vaurioitunutta soitinta, että sitä ei vaan mitenkään saada pelastettua fiksulla työmäärällä, vaikka kuinka haluaisi. Mitä tahansahan soittimille on tehtävissä, mutta kun ollaan yleisesti edullisen soittimen kanssa tekemisissä niin ei kannata laittaa tuhansia euroja soittimen korjaukseen, jos uuden saa edullisemmin. Ehkä se painajaismaisuus kaatuu kuitenkin enemmän asiakkaiden kuin soittimien suuntaan, jos asiakas ei huolehdi soittimestaan tai asiakas luulee tekevänsä oikein, vaikkei tee eikä halua ymmärtää neuvoja. Ehkä uran alkuaikoina oli semmoisia töitä, joista ei tiennyt miten niitä lähteä lähestymään ja se teki työn tekemisestä hitaampaa mutta myöskin työhön tarttumisesta hankalampaa, kun välillä tuntui, ettei jotain työtä voisi millään tehdä. Kokemuksen myötä nykyään tulee harvoin vastaan sellaisia tapauksia, että täytyisi nostaa kädet pystyyn, että ei tälle pysty mitään tekemään tai emme osaisi.
10. Miten korona on näkynyt teidän työmäärissänne?
Vähintään entiseen malliin on ollut töitä koko ajan, mm. puolustusvoimat ovat olleet todella aktiivisia koko viimeisen vuoden ajan. Yleensä soittokuntien soitinhuollot ja korjaukset ovat painottuneet lomakauteen, mutta nyt soittimia on tullut tasaisena virtana koko vuoden, kun soittotöitä on vähemmän. Varsinkin nyt kun korona on pitkittynyt, niin vanhoja harrastesoittimia on kaivettu kaapeista ja niiden huoltotöitä on riittänyt kuin myös musiikkiopistojen oppilaiden ja harrastajaorkesterien soittajien soittimia on huollettu entiseen tapaan. Tietysti yksi asiakaskunta, joka on selkeästi pienentynyt, on freelancermuusikot, kun keikkoja ei ole ja jos talouden kanssa on joutunut tiukoille niin ymmärtää hyvin, että soittimen huolto ei ole ensimmäisenä listalla. Odotetaankin sitä, että siellä oletettavasti on pientä, trendikkäästi sanottuna korjausvelkaa sillä saralla. Me ollaan tosi kiitollisia siitä tilanteesta, että meille on riittänyt töitä ja kovasti kiitellään kaikkia asiakkaita siitä, että on selvitty hyvin ja meidän arkemme on jatkunut suht normaalisti. Ympärillä on paljon käsityöalanyrittäjiä, jotka ovat joutuneet sopeuttamaan omaa toimintaansa tosi rajusti ja tietysti katsotaan tosi surullisena omaa asiakaskuntaamme, joilla töitä ei ole. On kyllä oltu täällä varpaat ja sormet ristissä, että tilanne aukeaisi edes jotenkin mahdollisimman pian. Kuuntelevan asiakkaan näkökulmasta meilläkin on älyttömän suuri palo keikoille ja konsertteihin.
11. Terveisiä trumpetisteille?
Terveisinä kaikille, että soittimen ylläpito on tärkeää. Jos soittimesta tykkää niin sitä kannattaa ylläpitää pesuilla ja huolloilla ja selkeästi oikean ammattilaisen tekemät huollot ovat hintansa väärtejä. Tietotaito siitä miten soittimista saadaan parhaat ominaisuudet esiin ja soitin saadaan toimimaan niin kuin se on suunniteltu toimivaksi, on se juttu minkä takia me tätä palvelua myydään ja ollaan aika ylpeitä siitä, mitä osataan.
Teksti: Laura Vaittinen
Kuva: Timo Hiipakka
Juttu julkaistu aiemmin Kilta-Sanomissa (1/2021)